Tietoa ABB:n
vakuutuskassasta

ABB:n vakuutuskassan esittely

ABB:n vakuutuskassa on perustettu 1.12.1944. Kassan nimi oli ensin Strömbergin avustuskassa, joka sairausvakuutuslain muutoksen myötä v. 1964 muuttui Strömbergin sairauskassaksi.  Vuodesta 1995 kassan nimi oli Strömbergin vakuutuskassa ja 13.9.2000 alkaen ABB:n vakuutuskassa. 

 

Kassa toimii sairausvakuutuslain mukaisena työpaikkakassana ja hoitaa siten vakuutettujensa sairausvakuutuslain mukaiset etuudet. Näitä etuuksia ovat sairaanhoitokorvaukset, sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat. 

 

Lisäksi kassa maksaa sääntöjensä mukaisia lisäetuuskorvauksia vakuutetuilleen.

 

Kassa tukee vakuutettujensa työkykyä ja antaa taloudellista turvaa sairauden varalle.

Vakuutetun oma
Kelan toimisto

Vakuutuskassa toimii sairausvakuutuslain mukaisena työpaikkakassana, joten vakuutettujen kaikki sairausvakuutuslain mukaiset asiat hoidetaan kassassa.

 

Sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ovat sairaanhoitokorvaukset, sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat.

 

Sairaanhoitokorvaukseen oikeuttavat mm. lääkkeistä syntyneet kustannukset, lääkärinpalkkiot, laboratoriotutkimukset, radiologiset tutkimukset, hammashoidon tutkimukset, magneettitutkimukset ja matkakorvaukset.

Oma vakuutus

Vakuutuskassa myöntää lisäetuuskorvauksia pääasiassa sairaudesta ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuvista kuluista vakuutetuilleen. Kassa pyrkii turvaamaan vakuutetuille  sairauden vuoksi aiheutuneet tarpeelliset kulut joko kokonaan tai osittain.

 

Lisäetuuskorvausta myönnetään Kela-korvauksen lisäksi lääkkeistä, lääkärinpalkkioista, laboratoriotutkimuksista, radiologisista tutkimuksista, fysioterapiasta, magneettitutkimuksista ja hammashoidosta. Lisäksi lisäetuuskorvausta myönnetään mm. silmälaseista, sairaala- ja terveyskeskusmaksuista, poliklinikkamaksuista ja optikon näöntutkimusmaksuista.

Vakuutuskassan hallinto

Edustajisto

Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella. Kokoukseen osallistuu vakuutettujen ja työnantajan edustajia. Kassalla on yksi varsinainen edustajiston kokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.

Edustajat kokoukseen valitaan kassan sääntöjen 34 kohdan mukaisesti.

Hallitus

Vakuutuskassalla on hallitus, johon kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Puolet hallituksen jäsenistä on työnantajan edustajia. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen valitsee edustajisto. 

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtaja:
Reijo Niemistö
reijo.niemisto@fi.abb.com

Toimitusjohtaja:
Ulla Viitanen
ulla.viitanen@fi.abb.com

ABB:n vakuutuskassa -
tukee työkykyä ja antaa taloudellista turvaa
sairauden varalle

Kassan säännöt

YLEISET MÄÄRÄYKSET

 

1  Vakuutuskassan nimi on ABB:n vakuutuskassa.

Kassan kotipaikka on Vaasa.

 

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finassivalvonnalle. Kassan sairausva­kuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

 

3  Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

 

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

 

4  Kassan toimintapiirin muodostavat työnantaja ABB Oy:öön (0763403-3) työsuhteessa olevat työntekijät, toimihenkilöitä lukuun ottamatta, sekä tämän vakuutuskassan toimihenkilöt.

Työnantajaa kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on vakuutettuna toisessa sairaus- tai vakuutuskassassa. Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi. Tilapäisyyden määritelmänä pidetään työsuhdetta, jonka kesto on enintään viisi kuukautta.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.
Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen. Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle toimitetaan kassan säännöt joko postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutetuille tiedotetaan sääntömääräyksistä ja –muutoksista vakuutuskassan internet-sivulla sekä osakkaan inside-sivuilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

 

5  Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.  

 

6  Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää. Osakasta ei voi erottaa kassasta.

 

7  Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

 

8  Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,4 prosenttia vakuutetun osakkaalta ja vakuutuskassalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä saavalta vakuutetulta peritään lisäksi vakuutusmaksuna 1,4 prosenttia hänen eläkkeestään. Kassa voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomaankomennuksen ajaksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen aikana oikeutta kassan lisäetuuksiin. Osakas maksaa kassalle vuosittain kannatusmaksua. Osakas vahvistaa kannatusmaksun suuruuden edeltävän vuoden joulukuussa perustuen alkavan vuoden tammikuun 1. päivän jäsenmäärään.

 

9  Osakas ja vakuutuskassa pidättävät vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa. Osakkaan kannatusmaksu maksetaan kassalle kerran vuodessa, viimeistään 31.3.

 

10  Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

 

11  Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain
(101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

 

12  Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

 

13  Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

 

14  Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan. Lisäkorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

 

1. Lääkärinpalkkiot

 

1.1.  Lääkärin vastaanottokäyntipalkkiot silloin kun käynti on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa, kuitenkin sillä rajoituksella, että  erikoislääkärin perimästä vastaanottokäyntipalkkiosta korvataan vain 80 prosenttia. Hammaslääkärin palkkio korvataan kohdan 9 perusteella.

 

1.2. Yksityisessä sairaanhoitolaitoksessa suoritetuista leikkauksista tai niihin verrattavista lääkärin toimenpiteistä korvataan 80 prosenttia. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

 

2. Julkinen terveydenhuolto

 

2.1.  Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka.

 

2.2.  Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka.

 

3. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

 

3.1.  Yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu yhteensä enintään 800 euroa hoitokertaa kohti ja ellei hoito ole 1-9 kohdan nojalla muutoin korvattavaa.

 

3.2.  Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto sekä valohoito. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

 

3.3.  80 prosenttia lääkärin määräämästä magneettitutkimuksesta ja muista radiologisista tutkimuksista. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

 

4. Lääkkeet

 

4.1.  90 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

 

4.2.  90 prosenttia muista kuin sairausvakuutuslain nojalla korvattavista lääkkeistä, jos hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.

 

4.3. Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.

 

5. Fysioterapia

 

5.1.  Lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 80 prosenttia. 

 

6. Hieronta

 

6.1.  Lääkärin määräämästä hieronnasta peritystä maksusta 80 prosenttia kuitenkin enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa.

 

7. Apuvälineet

 

7.1.  Lääkärin määräämien sidosten, tukisukkien, tukiliivien, jalkatukien ja purentakiskojen hankkiminen 101 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

 

7.2.  Lääkärin lähetteellä uniapneaa varten tarvittavan CPAP-laitteen vuokrasta tai hankinnasta tai väliaikaisen unimaskin hinnasta hoidon alkuvaiheessa enintään 150 euroa kunnes laite on saatavissa julkisen sairaanhoidon yksiköstä.

 

8. Silmälasit

 

8.1.  Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämät yhdet silmälasit tai piilolinssipakkaukset kertaostona tai näköä korjaava leikkaus. Korvausta maksetaan enintään 300 euroa korvauskertaa kohti joka kolmas kalenterivuosi. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit tai piilolinssit ovat optisesti näkökykyä korjaavia.

 

8.2.  Optikon suorittamasta näöntarkastuksesta peritty maksu kokonaan.

 

9. Hammashoito

 

9.1. Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä 5 pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 250 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

 

9.2. Vähintään viiden vuoden ajan kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta proteettisesta hoidosta peritystä enintään 337 euroa aikaisintaan viiden vuoden välein.

 

9.3. Hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.

 

10. Psykoterapia ja lyhytpsykoterapia

 

10.1.  50 prosenttia Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudesta Kelan korvaamien käyntikertojen osalta.

 

10.2.  Työterveyslääkärin määräämästä lyhytpsykoterapiasta 80 prosenttia, kuitenkin enintään viisi hoitokertaa ja enintään 800 euroa kalenterivuodessa

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

 

15  Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että 1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai 2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ei korvata. Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

 

16  Hautausavustus

 

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1000 euroa. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta. 6 Edellä 2 kappaleessa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

 

17  Eroavustus

 

Eroavustus suoritetaan vakuutetulle, tämän kohdan 2 kappaleessa mainituin perustein, joka eroaa kassasta siirtyessään vanhuuseläkkeelle tai 58 vuotta täytettyään toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja jää kokonaan pois työstä. Eroavustus suoritetaan vähintään 15 vuotta yhdessä tai useammassa erässä kassaan kuuluneelle jäsenelle. Eroavustuksen määrä on 1200 euroa. Osa-aikatyöstä eläkkeelle jääneelle jäsenelle eroavustus määräytyy osa-aikatyön suhteessa täydestä eroavustuksesta. Eroavustuksen piiriin eivät kuulu enää 1.1.2014 jälkeen kassan jäseniksi tulevat henkilöt.

 

18  Edellä 14-17 kohdissa määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

 

19  Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Kustannus katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannus on maksettu.

 

 

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

 

20  Jos vakuutettu sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 kohdan mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Lisäetuuksia ei makseta myöskään kohdan 8 mukaisen maksuvapautuksen ajalta.

 

21  Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai muuta edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai muun edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

22  Hallituksella on oikeus määrätä ketä lääkäriä tai 15 kohdan 1 kappaleessa tarkoitettua
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella
lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin
luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

 

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

 

23  Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautaus- ja eroavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.

 

24  Näiden sääntöjen kohdan 14 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos
sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta
riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.


25  Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta
enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä
takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.
Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta,
jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN


26  Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta.
Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pohjanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT


27  Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.


28  Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 50 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

 

29  Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

 

TILINPÄÄTÖS

 

30  Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.

 

31  Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS


32  Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on oltava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastaja tai tilintarkastajat valitaan edustajiston kokouksessa. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

 

EDUSTAJISTON KOKOUS


33  Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella.
Edustajiston toimikausi on yksi vuosi.
Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.


34  Vakuutetut valitsevat edustajistoon helmikuun 20 päivään mennessä seuraavaksi kaudeksi yhden edustajan kutakin alkavaa kohdassa 35 tarkoitettua piiriin kuuluvaa 200 vakuutettua kohden edellisen vuoden viimeisen päivän vakuutettujen määrän mukaan. Edustajistoon valitaan aina kuitenkin vähintään 10 edustajaa ja näille henkilökohtaiset varaedustajat. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan vakuutettu. Edustajistoon
ei voi valita hallituksen jäsentä.
Edustajiston kokoukseen osallistuvalle vakuutetulle tai varaedustajalle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrän esittää hallitus ja jonka määrästä päättää edustajisto. Edustajiston kokouksessa on jokaisella edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi olla kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen voi käyttää avustajaa. Avustajan käytöstä on ilmoitettava etukäteen.
Edustajiston toimikausi alkaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy valintavuotta seuraavan kalenterivuoden helmikuun lopussa.
Osakas edustaa kokouksessa äänimäärää, joka vastaa kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteistä äänimäärää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan vakuutettujen lukumäärän suhteessa.

 

35  Edustajiston valitsemista varten hallitus jakaa kassan vakuutetut Helsingin ja Vaasan piireihin. Hallitus määrää tammikuun loppuun mennessä piireittäin vaalikokouksen ajan ja paikan, järjestämisestä vastuulliset henkilöt sekä vahvistaa piireittäin valittavien edustajiston jäsenten lukumäärät.
Jos edustajistoon ei piirien vakuutettujen määrän perusteella tule valittavaksi vähintään 10 jäsentä, hallitus määrää ensimmäisen lisäedustajan valittavaksi siitä piiristä, jossa piirin vakuutettujen määrä jaettuna luvulla 200 antaa suuremman jakojäännöksen. Tämän jälkeen mahdollisesti tarvittavat lisäedustajat määrätään valittavaksi piireittäin vuorotellen.
Hallitus kutsuu vaalikokouksen koolle ilmoittamalla siitä piirin alueella olevilla osakkaan ilmoitustauluilla ja kassan nettisivuilla vähintään viikon ajan ennen kokousta.
Vaalikokouksessa on kullakin kyseiseen piiriin kuuluvalla kassan vakuutetulla yksi ääni.
Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Äänioikeutta voi käyttää avustajan välityksellä.
Edustajistoon valitaan ne, jotka saavat eniten ääniä. Henkilökohtaiset varaedustajat valitaan seuraavaksi eniten ääniä saaneista heidän äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Vaalikokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet jäsenet sekä vaalin tulos. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun kassan vakuutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on toimitettava kassan hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

36 Kassalla on vuosittain yksi varsinainen edustajiston kokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.
Varsinaisessa edustajiston kokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös
saattavat antaa aihetta;
6) määrätään edustajiston jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten
sekä tilintarkastajien palkkiot;
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat;
9) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä
10) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.


37  Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

38  Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


39  Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse tai sähköpostilla edustajiston jäsenille ja osakkaalle. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan kotisivuilla. Kokouskutsu ylimääräiseen edustajiston kokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen kohdan 37 kappaleen 2 tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.


40  Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja –paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Silloin, kun edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston kokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

41  Edustajiston kokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on edustajiston kokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen edustajiston kokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina edustajiston kokouksessa.

42  Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut (ja osakkaat) joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa.
Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä edustajiston kokouksessa, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jos päättämisvalta edustajiston kokouksessa on valituilla edustajilla, on kokous kuitenkin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki edustajat ovat paikalla.


43  Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettuja ja osakkaan nähtävänä. Osakkaalla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

44  Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee edustajiston kokous. Kassan vakuutetut valitsevat neljä varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan edustajistonkokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kaksi vakuutettujen ja kaksi osakkaan valitsemaa jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen kokoukseen osallistuvalle jäsenelle tai varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää edustajisto.
Edustajiston jäsen tai varajäsen ei voi olla hallituksen jäsen tai varajäsen.

 

45  Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

 

46  Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustajiston kokouksen jälkeen pidettävässä ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Puheenjohtajien toimikausi kestää seuraavaan varsinaiseen edustajiston kokoukseen asti. Toimitusjohtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai mikäli puheenjohtajia ei ole vielä valittu toimitusjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

 

47  Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

 

48  Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

 

KASSAN NIMENKIRJOITUS

 

49  Kassan nimen kirjoittavat toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja, kumpikin erikseen sekä hallituksen jäsen tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO 


50  Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN


51  Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN


52  Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.


VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN


53  Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN


54  Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään;
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.


55  Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous enemmistöpäätöksellä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tietosuoja

ABB:n vakuutuskassan jäsen- ja lisäetuusrekisterin tietosuojaseloste